Urbaania verkostoitumista 16.11.2017

Kokoonnuimme torstaina 16.11.17 Pasilaan Helsinkiin urbaanissa toimintaympäristössä työskentelevien etsivän nuoristyöntekijöiden kanssa. Ajatuksena oli jakaa suurempien kaupunkien haasteita ja mahdollisuuksia, ajatuksia ja ideoita liittyen toimintaympäristön reunaehtoihin ja verkostoitua muiden samankaltaisissa toimintaympäristöissä työskentelevien etsivän nuorisotyöntekijöiden kanssa. Puhua siitä, mikä kaupungeissa puhuttaa ja jakaa kaupunkeihin erityisesti liittyviä havaintoja, hyviä käytänteitä, huolia ja iloja.

Viitisenkymmentä etsivän nuorisotyöntekijää eri puolilta Suomea saivat aikaan hyvää ja vilkasta keskustelua sekä koko joukko yhdessä, että pienemmissä porukoissa. Keskustelua heräsi sekä alustusten pohjalta että muista asioista, löydettin yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia toimintatapojen ja tulokulmien välillä ja saatiin ehkä kollegoilta uusia ajatuksia omaan työhön kotiin vietäviksi.

Alustuksia kuultiin Kuopion katutyöstä, Turun monen organisaation yhteistyöstä, Espoon etsivän nuorisotyön kehityksestä ja muutoksista sekä Tallinnan kollegoiden näkemyksistä ja tavasta tehdä.

Tatu Savolainen, Kuopion Vinkkeli:

Esitys löytyy täältä

Kadulla tehtävän työn täytyy onnistuakseen olla pitkäjänteistä -  siinä täytyy tulla osaksi kaupunginosan yhteisöä. Läsnäolo ja onnistuminen yhteisöön liittymisessä vaativat nuorten hyväksynnän, ja sen saaminen vaatii aikaa ja sinnikkyyttä. Etsivässä nuorisotyössä vaihtuvuus on kuitenkin keskimäärin melko suurta, mikä asettaa haasteen pitkäjänteiselle työlle ylipäätään, saati sitten herkissä kohtaamistilanteissa kadulla. Vaikka vaihtuvuus toki on luonnollinenkin osa työelämää, työn pitkäjänteisyys pitäisi siitä huolimatta jotenkin pystyä rakentamaan. Tähän hyviä keinoja ovat esimerkiksi työparius, perehdytys ja hiljaisen tiedon tietoinen jakaminen.

Kuopiossa on tehty jo 25 vuotta etsivää nuorisotyötä ja katutyö on aina ollut siinä keskeinen menetelmä. Kohtaaminen kadulla on laadukas, joskin resursseja vievä tapa löytää tukea tarvitsevat nuoret ja päästä kulkemaan heidän rinnallaan. Kontakti on hyvä luoda jo ennakoivasti, tarkkailla ympäristöä ja siellä kasvavia nuoria. Se auttaa hahmottamaan jo pienestä asti (alakoulusta) niitä ryhmiä ja nuoria, jotka tulevaisuudessa todennäköisesti tulevat tarvitsemaan etsivän nuorisotyön tukea. Kun kasvot ovat tulleet nuorille tutuiksi ja niin sanottu pohjatyö on tehty, voi prosessi alkaa tehokkaammin, kun sen aika mahdollisesti nuoren kanssa koittaa. Näin tavoitellaan ensisijaisesti sitä kohderyhmää, joka ei ole muiden palveluiden piirissä. Katutyötä ja muutakin etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti ilta-aikaan, kun nuoret liikkuvat.

Kohtaamisen tasot vaihtelevat eri ryhmillä, osan kanssa ollaan tiiviimmin tekemisissä, osan kanssa vain tervehditään ohimennen. Tiiviimmästä tekemisestä, luottamuksellisuuden rakentumisen jälkeen syntyy sitten yksilöhjausta ja kohdennettuja pienryhmiä. Kohdennetut ryhmät kootaan Kuopiossa pääsääntöisesti kaduilla kohdatuista nuorten ryhmistä eli kaveripiirit tulevat yhdessä käsittelemään asioita, jotka ovat heille kaikille yhteisiä. Näin vaikutetaan samalla nuoren yhteisöön ja toimintaympäristöön, eikä irroteta nuorta omista kuvioistaan yksilöohjaukseen ja palauteta häntä sen jälkeen sinne samoihin kuvioihin. Kohdennetuissa ryhmissä ohjaaja on vertaisena osana ryhmää keskustelemassa asioista nuorten kanssa, ei kertomassa heille miten kuuluu olla ja elää ja miten heidän haasteensa tulisi ratkaista.

Keskeistä katutyössä ja siihen liittyvissä prosesseissa on muistaa, että se vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä - vuodessa ei saa vielä mitään aikaiseksi. Mutta toisaalta se palkitsee lopussa.

Sami Renberg ja Laura Ahmad, Turun etsivä nuorisotyö:

Esitys löytyy täältä

Turku on saanut onnistumaan monesta eri organisaatiosta tulevien etsivän nuorisotyöntekijöiden aidon yhteistyön, työpariuden ja tiimityöskentelyn. Turussa etsivän nuorisotyöntekijät työskentelevät neljässä eri organisaatiossa, mutta ovat silti kaikki osa yhtä ja samaa tiimiä. Lisäksi alueellinen yhteistyö muiden lähikuntien etsivän nuorisotyöntekijöiden kanssa on rakenteellista ja sujuvaa. Yhteinen kehittäminen, ajatusten ja tekemisen jakaminen kollegojen kanssa alueellisesti on suuri voimavara, joka vie työtä ja sen tekemistä eteenpäin.

Kaikilla Turussa työskentelevillä etsivän nuorisotyöntekijöille on yhteinen, kaikkien neljän organisaation hyväksymä toimintasuunitelma. Yhteiseen suunnitelmaan on sitouduttu. Etsivät työskentelevät työpareina yli organisaatiorajojen ja vaihtavat paria aina kahden vuoden välein - näin toiminta ei pääse urautumaan, vaan kaikki saavat oppia toisiltaan. Tekeminen suunnitellaan yhdessä koko tiimin kanssa, sitä jaetaan ja reflektoidaan myös yhdessä.

Jalkautuminen on myös Turussa keskeinen työmuoto - sitä suunnitellaan kartoitusten pohjalta ja kokeillaan eri paikoissa eri aikoina, kunnes resurssien kannalta hyödyllisimmät toimintaympäristöt löytyvät.

Jani Suomalainen ja Sini Rautiainen, Espoo:

Esitys löytyy täältä 

Espoon etsivä nuorisotyö on kulkenut pitkän matkan ja kokenut isoja muutoksia, viimeisimpänä siirtymisen Koulutuskuntayhtymä Omniasta Espoon kaupunkin nuorisopalveluihin. Etsivä nuorisotyö on aloitettu Espoossa vuonna 2005 Ohjus -hankkeella, minkä jälkeen 2008 aloitettiin nivelvaiheen ohjaus ja 2011 nykymuotoinen etsivä nuorisotyö.

Elokuussa 2017 etsivä nuorisotyö siirrettiin liikkeenluovutuksena Omniasta kaupungille, jolloin etsivän nuorisotyöntekijöiden vakinaiset pestit siirrettiin osaksi kunnan muita nuorisopalveluita.

Etsivä nuorisotyö Espoossa totuttelee tällä hetkellä uuteen organisaatioon ja hakee myös uusia suuntia. Jalkautuminen on aloitettu yhteistyössä jalkautuvan nuorisotyön työparin kanssa, etsivät ovat alkaneet rakentaa omaa työparikuviota ja lähteneet mukaan Vamoksen Mindset -hankkeeseen, jossa nuoren tarvitsemia palveluita viedään hänelle kotiin,

Tiimin vahva tuki ja laajat, hyvät verkostot sekä toimivat saattaen vaihtamiset ja yhteiset ohjaukset yhteistyökumppaneiden kanssa ovat Espoon kaltaisessa kaupungissa tärkeä voimavara. Espoossa on viisi toisistaan erilaista kaupunkikeskusta, jotka ovat kaikki omia "kaupunkejaan". Espoo on kaksikielinen ja kulttuurisesti moninainen lähes 280 000 asukkaan kaupunki, jossa on myös paljon nuoria. 

Aleksei Jefimov ja Alexander Arabkin, Tallinna:

Tallinnan tekemisistä voit lukea aiemman blogipostauksen täältä

Etsivä nuorisotyö Tallinnassa kuten Suomessakin on aina nuorten puolella. Etsivän nuorisotyöntekijät tekevät selkeän eron viranomaisiin, mutta korostavat silti ammattilaisuutta. Katutyö on Tallinnassa tärkein työmuoto, siellä työtä tehdään nuorilähtöisesti, viedään tieto nuorille siitä mitä tekemistä ja palveluita heille on tarjolla, löydetään ne, jotka voisivat hyötyä tuesta ja rakennetaan mielikuva ja luottamuksellisia suhteita.

Uskottavuus kumppaneiden silmissä on täytynyt rakentaa alusta, koska työmuoto on Virossa vielä uusi. Yhteistyö poliisin kanssa on kuitenkin lähtenyt jo sujumaan ja tällä hetkellä soitetaan puolin ja toisin, jos kaduilla on meneillään jotain, missä toisen olisi hyvä olla läsnä. Tilanteisiin ja nuorten toimintaympäristöihin ei kuitenkaan mennä yhdessä tai yhtä aikaa, jotta etsivä nuorisotyö ei profiloidu samaksi kuin poliisi. Tämä mielikuva hidastaisi kontaktien luomista ja luottamuksen rakentamista. Tallinnassa etsivä nuorisotyö ei ole vielä saavuttanut vakiintunutta asemaa kaikkien toimijoiden keskuudessa, mutta asemaa ja tunnettuutta rakennetaan pikkuhiljaa.

Enemmistö Tallinnan kaduilla kohdatuista nuorista on venäjänkielisiä, joten myös työntekijät ovat venäjänkielisiä. Kulttuurieron huomaa välillä asiakastyössä vironkielisten kanssa, mutta molempia kieliryhmiä kuitenkin ymmärretään ja pystytään toimimaan nuorten omalla äidinkielellä.

Luottamuksellinen suhde takaa hyvän yksilö- ja pienryhmätyöskentelyn. Virolaisessa ja venäläisessä kulttuurissa Oóngelmista ei perinteisesti puhuta, joten ne ovat saattaneet patoutua sisälle pitkäänkin. Etsivä nuorisotyö on tavallaan linkki yhteiskuntaan ja sen palveluihin, joita ei osata tai haluta itse hakea. Ennaltaehkäisevä työ on keskeisessä roolissa, mukava harrastustoiminta ja toiminnan markkinoiminen positiivinen kärki edellä - Nuoria ei haluta profiloida NEET -nuoriksi, vaan "street nuoriksi", tavallisiksi nuoriksi jotka hengailevat kaduilla ja osallistuvat tavalliseen tekemiseen. Etsivässä nuorisotyössä ei haluta profiloitua ”ongelmanuorten auttajiksi”.

Tallinnassa halutaan tarjota mahdollisuuksia sellaisille nuorille, jotka eivät tiedä omia mahdollisuuksiaan, olla saavutettavissa matalalla kynnyksellä ja reagoida nopeasti nuorten tarpeisin.

Ryhmätoiminta Tallinnassa on spontaania, kadulla tavattujen nuorten ryhmien kanssa hetkessä ideoitua tekemistä (esim. urheilua tai kulttuuria). Tästä ryhmätoiminnasta syntyy taas yksilökontakteja.

Etsivä nuorisotyö pitää myös kouluilla teemaoppitunteja esimerkisi sosiaalisiin taitoihin, seksuaalikasvatukseen liittyen. Teematuntien kautta luodaan kontakteja nuoriin, lunastetaan vanhempien arvostus (koulua arvostetaan, sillä sillä on tietty status, ja koulun kautta vanhemmat luottavat myös etsivään nuorisotyöhön).

Etsivä nuorisotyö on oman toimintaympäristönsä ja yhteisönsä asiantuntija. Etsivän nuorisotyöntekijät tuntevat kaikki nuorille suunnatut tapahtumat ja palvelut ja  nuorten mahdollisuudet ja pystyvät tukemaan nuorten omaehtoista tekemistä yhteisössä.