Projektin kuulumiset 2/2017 - Etsivä nuorisotyö 2017 -kyselyn raportit

Alla projektin kuulumiset 2/2017 -uutiskirje, joka sisältää mm. linkit Etsivä nuorisotyö 2017 -kyselyn valtakunnalliseen ja alueellisiin raportteihin. Raportteja saa ehdottomasti hyödyntää, ja jos tarvitsette muokattavia versioita käyttöönne, olkaa yhteydessä allekirjoittaneeseen!

Mukavia lukuhetkiä!

Terveisin,

Projektipäällikkö Anna Vilen

Projektin kuulumiset

Etsivän nuorisotyön kehittämisen tuki -projekti lähestyy toisen toimintavuotensa puoliväliä, ja on aika päivittää kuulumisia! Projektissa on jatkettu etsivän nuorisotyön profiilin selkeyttämiseen, osaamisen vahvistamiseen sekä kansallisen tasalaatuisuuden ja koordinaation edistämiseen liittyviä prosesseja yhdessä etsivän nuorisotyön alueellisten toimijoiden kanssa.

Keskeisimpänä toimenpiteenä kevään aikana on ollut Etsivä nuorisotyö 2017 -kysely, jolla selvitettiin etsivän nuorisotyöntekijöiden ajatuksia oman työnsä arvoista ja perustehtävästä, alueellisesta ja valtakunnallisesta kehittämisestä, johtamisesta, tuesta ja koordinaatiosta, roolista kunnan palvelukentässä ja sen vakiinnuttamisesta sekä viestinnästä ja sen kehittämisestä. Kyselyssä kartoitettiin myös koulutustarpeita. Kyselyn tulokset on koostettu AVI -alueittain ja valtakunnallisesti ja niitä toivotaan mahdollisimman laajaan jakeluun ja hyötykäyttöön esimerkiksi alueellisessa kehittämisessä.

Kyselyaineiston pohjalta tuotetaan etsivän nuorisotyön valtakunnallinen perehdytysopas, jonka tavoitteena on paitsi selkeyttää uusille ammattilaisille heidän työnkuvaansa, myös vakiinnuttaa etsivän nuorisotyön roolia kuntien palvelukentässä ja lisätä muiden toimijoiden ymmärrystä sen tuomasta lisäarvosta.

Perehdytysopasprosessi jatkuu syyskuussa ja lokakuussa niin, että kaikilla alueilla etsivän nuorisotyöntekijöille tarjotaan mahdollisuus osallistua tämän aineiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön linjausten pohjalta toteutettavaan työpajatyöskentelyyn. Työpajoissa työstetään konkreettista sisältöä perehdytysoppaaseen: Kaikkien alueellisten pajojen tuotoksista kootaan yhteinen luonnos, jota sidosryhmät, kuten nuorisotyön koulutusta järjestävät oppilaitokset, Työpajayhdistys, aluehallintovirastot, etsivän nuorisotyön toimijat ja nuorisotutkimusseura pääsevät vielä halutessaan kommentoimaan. Työpajojen aikataulusta tiedotetaan tarkemmin heti kun siitä on sovittu.

Toinen projektin työn alla olevista tuotoksista on kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien nuorten tavoittamisen haasteiden kartoitus, pilottiryhminä vuonna 2017 viron- ja venäjänkieliset nuoret. Etsivä nuorisotyö tavoittaa kielivähemmistöryhmiä suhteessa melko huonosti, ja tavoitteena on ymmärtää paremmin, mitä tavoittamiseen liittyvät haasteet ovat ja kuinka niitä voitaisiin ratkaista. Kevään aikana on verkostoiduttu sekä etsivän nuorisotyön että viron- ja venäjänkielisten järjestöjen kanssa ja lähdetty keräämään tietoa tavoittamisen haasteisiin liittyen. Kumppaneina tässä kartoitustyössä on Itä- ja Etelä-Suomen alueiden etsivän nuorisotyöntekijät (Pääkaupunkiseutu, Kaakonkulma, Pohjois- ja Etelä-Karjala) sekä näillä alueilla toimivat viron- ja venäjänkieliset toimijat (esim. järjestöt ja seurakunnat).

Projekti tukee edelleen myös alueellista kehittämis- ja koordinaatiotyötä, joten esimerkiksi koulutusten tai kehittämispäivien järjestämiseen liittyvissä asioissa voi edelleen olla yhteydessä! Osaamisen kehittämisen tueksi tarjotaan mahdollisuuksia osallistua verkkoluennoille, joiden aiheet ja puhujat on poimittu Etsivä nuorisotyö 2017 -kyselyn koulutustarpeiden kartoituksesta. Verkkoluentosarja toteutetaan syksyllä 2017 yhteistyössä Työpajayhdistyksen kanssa ja sisältöjä tarjotaan sekä etsivän nuorisotyön että työpajojen ammattilaisille.

Projektitiimi on täällä edelleen teitä varten, eli olkaa yhteydessä, jos tuntuu, että projektista tai sen resursseista voisi olla Teille hyötyä! Alueelliseen kehittämiseen, koulutuksiin ja koordinaatioon sekä valtakunnallisen perehdytysoppaan kehittämisprosessiin liittyvissä asioissa ensisijaisesti yhteys projektipäällikköön. Viron- ja venäjänkielisten nuorten tavoittamiseen, sen haasteisiin ja kehittämiseen liittyvissä asioissa ensisijaisesti yhteys projektikoordinaattoriin.

Yhteistyöterveisin,            Projektipäällikkö Anna Vilen

anna.vilen@espoo.fi, p. 050 5446037

Projektikoordinaattori Dilbar Uotinen

dilbar.uotinen@espoo.fi, 043 825 6044

www.entkehittaminen.blogspot.fi

Etsivä nuorisotyö 2017 -kyselyn tulokset:

Etelä-Suomen tulokset

Lounais-Suomen tulokset

Länsi- ja Sisä-Suomen tulokset

Itä-Suomen tulokset

Pohjois-Suomen tulokset

Lapin tulokset

Valtakunnallinen kooste

Kaikki tulokset alueittain ja valtakunnallisesti

Ammattilaisten näkemys etsivästä nuorisotyöstä - Etsivä nuorisotyö 2017 -kyselyn tulokset

Olhava on oiva vertauskuva aineiston parissa seikkailulle!
(Kuva: Repoveden kansallispuisto 2009)

Palataan vielä edellisessä postauksessa aloitettuun kyselytutkimuksen maisteluun, sillä nyt aineistot on viimein kokonaisuudessaan koostettu sellaiseen muotoon, että niitä voidaan hyödyntää!

Kyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa etsivän nuorisotyöntekijöiden näkemystä oman työnsä arvopohjasta, perustehtävästä, haasteista ja mahdollisuuksista liittyen työmuodon kehittämiseen, tuen ja koordinaation tarpeeseen, osaamisen ja viestinnän kehittämiseen ja johtamiseen.

Kysely on osa valtakunnallisen perehdytysoppaan kehittämisprosessia ja sen avulla halutaan nostaa näkyviin etsivän nuorisotyön ammattilaisten arki ja ajatukset omasta työstään. Vastauksia käytetään etsivän nuorisotyön valtakunnallisen perehdytysoppaan aineistona, koulutusten suunnittelussa ja sekä alueellisen että valtakunnallisen kehittämisen pohjana.

Aineistot on koostettu sekä valtakunnallisesti että alueellisesti (AVI -alueet), jotta niitä voidaan hyödyntää monipuolisemmin sekä kansallisessa kehittämisessä että alueellisiin kehittämis- ja koulutustarpeisiin vastaamisessa.

Kyselyyn vastasi 125 etsivän nuorisotyöntekijää eri puolilta Suomea. Heiltä kysyttiin etsivän nuorisotyön arvoista ja perustehtävästä, alueellisesta ja valtakunnallisesta kehittämisestä, johtamisesta, tuesta ja koordinaatiosta, roolista kunnan palvelukentässä ja sen vakiinnuttamisesta sekä viestinnästä ja sen kehittämisestä. Kyselyssä kartoitettiin myös koulutustarpeita ja toiveita.

Välillä yhteydet haastoivat työskentelyä tien päällä

Suurilta linjoiltaan etsivän nuorisotyöntekijöiden näkemykset olivat hyvin samansuuntaisia. Keskeisimpiä työtä ohjaavia arvoja olivat valtakunnallisesti nuorilähtöisyys, luottamuksellisuus ja vapaaehtoisuus ja perustehtäväksi määriteltiin lähes poikkeuksetta tavoittaa tuen tarpeessa olevia nuoria, luoda heihin luottamuksellinen suhde sekä tukea heitä eteenpäin elämässä ohjaamalla sopiviin palveluihin ja kulkemalla rinnalla. Eroavaisuudet liittyivät lähinnä painotuksiin: Esimerkiksi työote vaihteli selkeästi nuorisotyöllisestä enemmän sosiaalityölliseen, perustehtävä oli mahdollisesti painottunut selkeästi ennaltaehkäisevään työhön ja työn tutuksi tekemiseen tai vahvasti korjaavaan ja nuorisotyön ja sosiaalityön rajoille asettuvaan suuntaan.

Alueellista koordinaatiota pidettiin tärkeänä sekä sellaisilla alueilla, joissa koordinaatiolla on jo pitkät perinteet että sellaisilla alueilla, joissa alueellista koordinaatiota ei vielä ole organisoitu. Koordinaatiolta odotetaan mahdollisuuksia tavata muita etsivän nuorisotyöntekijöitä vertaistuellisissa ja koulutuksellisissa sekä yhteiseen kehittämiseen tähtäävissä tilaisuuksissa, alueen etsivän nuorisotyöntekijöiden ajatusten kokoamista ja heidän äänenään toimimista ja heidän työnsä vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä.

Vastaajat pitivät tärkeimpinä osaamisen kehittämisen ja koulutusten teemoina mielenterveysosaamista, SOTE -uudistusta, työn vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä sekä haastavien asiakkaiden kohtaamista.

ALUEELLISIA ERITYISPIIRTEITÄ

Vastaajat nimesivät omalla työskentelyalueellaan etsivän nuorisotyön tekemiseen vaikuttavia erityispiirteitä, joista oli tunnistettavissa alueellisia, kunnan kokoon ja etsivän nuorisotyön organisaatioon liittyviä asioita, jotka vaikuttavat oleellisesti etsivän nuorisotyöntekijöiden arkeen.

Laajojen liitoskuntien, useamman kunnan työskentelyalueen ja maaseutukuntien haasteena alueesta riippumatta on pitkät välimatkat ja maakuntakeskuksiin keskittyneet palvelut, jotka eivät ole yhdenvertaisesti kaikkien nuorten käytettävissä. Näissä kunnissa usein julkiset liikenneyhteydet ovat heikot ja etsivä nuorisotyöntekijä joutuu käyttämään paljon omaa autoa, myös nuorten kuljettamiseen ja tapaamaan nuoria useammin heidän kotonaan tai kotinsa läheisyydessä. Etäisyyksien ja kulkuyhteyksien haasteet korostuivat erityisesti ulkosaaristossa ja Lapissa.

Palveluiden puuttuminen tai mahdollisuudet päästä niihin (pitkät välimatkat useammin pienillä paikkakunnilla, suuremmilla paikkakunnilla palveluiden ruuhkautuminen) pidentävät merkittävästi asiakkuutta etsivään nuorisotyöhön. Suuremmilla paikkakunnilla toimijat ovat enemmän siiloutuneet, palvelut ovat pirstaleisia ja ruuhkaisia ja toimivan verkostoyhteistyön rakentaminen on haastavampaa. Pienemmillä paikkakunnilla toimijoita ja sitä myöten palveluita on vähän, mutta toisaalta yhteistyön rakentaminen on usein sujuvampaa. Ohjaamo ja työpajat vaikuttavat siihen, miten etsivää nuorisotyötä kunnassa tehdään. Jos näitä palveluita ei ole saatavilla, etsivä nuorisotyö helposti hoitaa joitakin niiden tehtäviä kuten kulkee nuoren rinnalla pidempään tai tarjoaa kevyttä ryhmätoimintaa.

Pienillä paikkakunnilla nuorten mahdollisuudet ovat selkeästi suppeammat kuin kasvukeskuksissa. Jo toisen asteen oppilaitoksiin täytyy usein lähteä toiselle paikkakunnalle. Tämä on johtanut siihen, että ne nuoret, joilla asiat ovat hyvin, lähtevät kasvukeskuksiin mahdollisuuksien perässä. Ne nuoret taas, joilla on haasteita elämässä, juuttuvat omalle paikkakunnalle ja arki voi olla hyvinkin näköalatonta ja työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet ovat heikot. Yhdistettynä palveluiden puuttumiseen tämä haastaa etsivän nuorisotyöntekijöitä. Pienissä kunnissa työttömyys on usein myös laajempi rakenteellinen ongelma ja nuoret voivat olla jo useamman polven työttömyyden jatkumo.

Suurissa kaupungeissa nuoria on paljon (myös suhteessa etsivän nuorisotyöntekijöiden ja muiden resurssien määrään) ja heidän on helppo jäädä kasvottomina syrjään palveluista. Ongelmat kasaantuvat usein tietyille alueille, on paljon yksinäisyyttä ja osattomuutta, erityisesti jos on muutettu parempien mahdollisuuksien toivossa muualta ja ollaan vailla omia yhteisöjä ja kaukana perheestä. Muuttovoittokunnissa asunnottomuus on kasvava ongelma, erityisesti edullisten asuntojen riittämättömyyden vuoksi. Etsivän työn aseman vakiinnuttaminen osana verkostoja on haastavaa, koska toimijat vaihtuvat usein.

Työn tekemisen tapoja on määritelty jonkin verran myös alueellisesti/kuntakohtaisesti. Jossain on keskitytty alueelliseen työhön, jossa etsivän nuorisotyön henkilötyövuodet on jaettu useammalle työntekijälle, jolloin yksi työntekijä voi alueellaan tehdä sekä etsivää nuorisotyötä että nuorisotyötä kyläkouluilla. Jossain kunnassa on päätetty painottaa ennaltaehkäisevään työhön ja etsivä nuorisotyö osallistuu esimerkiksi leiri- ja retkitoimintaan, jolloin palvelu ja työntekijät tulevat nuorille tutuiksi jo varhaisessa vaiheessa. Katu- tai kenttätyön roolia etsivässä nuorisotyössä määritellään organisaatio- tai kuntakohtaisesti ja se vaihtelee paljon. Joissain kunnissa on pitkä katutyön perinne, jota pidetään yllä, joissain kunnissa ohjaukset tulevat lähes yksinomaan verkostoista ilmoituksina. Pienemmiltä paikkakunnilta puuttuvat joskus paikat, joihin nuoret kokoontuisivat, joten katutyölle ei ole vielä huomattu tarvetta tai tehokasta toteutustapaa.

Organisaatio, johon etsivä nuorisotyö on kunnassa sijoittunut, ohjaa työskentelyä jonkin verran ja välillä hankaloittaa etsivään nuorisotyöhön keskittymistä. Esimerkiksi työllistämispalveluissa nuorisotyön eetos on vieras, ja työnkuvaan yritetään liittää siihen kuulumattomia tehtäviä. Työpajoilla toimivat etsivän nuorisotyöntekijät taas ohjautuvat organisaation toimesta välillä ohjaamaan ensisijaisesti työpajanuoria, sen sijaan, että olisivat aidosti kaikkien nuorten saatavilla.

Etsivän nuorisotyöntekijöiden vaihtuvuus, yksintyöskentelyyn liittyvä vertaistuen ja sparrauksen puute ja yhdistelmätehtävät, joissa etsivä nuorisotyö on osana muita tehtäviä kuormittavat ja haastavat työntekijöitä eri puolilla Suomea sekä pienissä että isommissa kunnissa (yksintyöskentely lähinnä pienten paikkakuntien haaste).

Väestörakenne, paikallinen kulttuuri ja tilanne vaikuttavat paljon etsivän nuorisotyön tekemiseen: Kaksikielisyys, kielivähemmistöt, maahanmuuttajat, vastaanottokeskukset, oppilaitokset, korkeakoulut, ikärakenne, työllisyys- ja muu sosioekonominen tilanne, kuntaliitokset ja niihin liittyvät tunteet, uhat ja mahdollisuudet, nuorten vapaa-ajan mahdollisuudet ja kohtaamispaikat (tai niiden puuttuminen) sekä koulutuksen tasot määrittävät sen (muiden alueellisten ja ajankohtaisten tekijöiden rinnalla), mihin etsivän nuorisotyön resurssia tulee kohdentaa ja miten työtä tehdään.

Työmuoto on monella alueella (ja valtakunnallisestikin) uusi, joten se hakee vielä paikkaansa ja ansaitsemaansa arvostusta (päättäjiltä, yhteistyökumppaneilta ja verkostoilta). Tämä kuormittaa toistaiseksi etsivän nuorisotyöntekijöitä paikoin aika paljon.

ETSIVÄ NUORISOTYÖ OSANA KUNNAN PALVELUKENTTÄÄ

Valtakunnallisesti tarkasteltuna etsivän nuorisotyön tärkeimmiksi kumppaneiksi nousivat nuoret itse, sosiaalityön palvelut, koulut ja oppilaitokset, päihde- ja mielenterveyspalvelut ja nuorten työpajat. Avoimissa vastauksissa nousivat lisäksi toistuvasti esiin seurakunnat, puolustusvoimat ja siviilipalvelukeskus, poliisi, rikosseuraamuslaitos ja vartijat, lähikuntien ja muiden organisaatioiden etsivän nuorisotyöntekijät, Ohjaamot, asumispalvelut, ulosottovirasto ja velkaneuvonta sekä erilaiset alueelliset hankkeet.

Kuinka tärkeitä seuraavat tahot ovat etsivän nuorisotyön yhteistyökumppaneina?

1= Ei lainkaan tärkeä

5 = Korvaamaton

Valtakunnallisesti parhaiten etsivän nuorisotyön tuntevat vastaajien mukaan nuorten työpajat, kunnan nuorisotoimi, sosiaalityön palvelut ja koulut ja oppilaitokset. Vähiten etsivää nuorisotyötä tuntevat yksityinen sektori (yritykset), KELA, kolmas sektori (järjestötoimijat) ja terveyspalvelut. Koko maan aineistossa tärkeimmiksi yhteistyökumppaneiksi määriteltiin nuoret itse, sosiaalityön palvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut ja koulut ja oppilaitokset, jotka tuntevat etsivää nuorisotyötä jo kohtalaisen hyvin.

Kuinka hyvin seuraavat tahot tuntevat etsivää nuorisotyötä?

1 = Ei lainkaan

2 = Todella hyvin

Koko aineistoa tarkasteltaessa vakiinnuttamisen ja tunnettuuden lisäämisen toimivimmiksi keinoiksi nousivat aktiivinen läsnäolo ja toiminta moniammatillisissa verkostoissa, markkinointi, viestintä ja tiedottaminen aktiivisesti eri kanavissa, pitkäjänteinen työskentely sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa, laadukas asiakastyö sekä työmuodon selkeä määrittely.

ALUEELLINEN JA VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMINEN

Etsivän nuorisotyön kehittämiseltä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti odotettiin selkeää työmuodon määrittelyä ja tukea sen tunnetuksi tekemisessä sekä päättäjille, yhteistyökumppaneille että erityisesti nuorille. Kuitenkin kaivattiin myös vapautta määritellä ja suunnata työtä alueellisista tarpeista käsin.

Oikeastaan kaikkia etsivän nuorisotyön osa-alueita halutaan rajata osin valtakunnallisesti ja osin paikallisesti. Vahvinta linjausta valtakunnallisesti toivottiin etsivän nuorisotyön rooliin nuorisoalan koulutuksessa, etsivän nuorisotyön vaikuttavuuden näkyväksi tekemisessä ja nuorisotyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittaamisessa.

Eniten paikallisia vapauksia haluttiin säilyttää etsivän nuorisotyön alueellisessa koordinaatiossa, etsivän nuorisotyön roolin määrittelemisessä verkostoyhteistyössä sekä etsivän nuorisotyöntekijän tehtävänkuvan laatimisessa

 Pitäisikö seuraavat etsivää nuorisotyötä ohjaavat asiat mielestäsi määrittää alueellisesti vai valtakunnallisesti? 

0= Kokonaan alueellisesti

10 = Kokonaan valtakunnallisesti

ETSIVÄN NUORISOTYÖN JOHTAMINEN

Etsivän nuorisotyön johtaminen oli vastaajien mukaan keskimäärin kohtalaisella tasolla, mutta vaihteli aika paljon. Eniten esimiehiltä kaivattiin tukea etsivän nuorisotyön tunnettuuden lisäämisessä ja vaikuttavuuden näkyväksi tekemisessä sekä työn tuloksellisuuden mittaamisessa.

Etsivän nuorisotyön johtaminen on valtakunnallisesti keskimääräisesti melko hyvällä tasolla. Kokemukset vaihtelivat kuitenkin melko paljon ja mukaan mahtui sekä sellaisia vastaajia, joiden kokemus johtamisesta oli huonoimmalla tasolla sekä sellaisia vastaajia, jotka olivat erittäin tyytyväisiä organisaation/kunnan tapaan johtaa etsivää nuorisotyötä.

Kuinka hyvin etsivää nuorisotyötä mielestäsi johdetaan tällä hetkellä organisaatiossa/kunnassa, jossa työskentelet?

Hymiöasteikko: 

:( = 1 

:) = 5

Esimiehen tukea kaivataan valtakunnallisesti eniten työn arvostuksen ja tunnettuuden lisäämisessä muiden toimijoiden keskuudessa ja työn vaikuttavuuden näkyväksi tekemisessä. Vähiten esimiehen tukea tarvitaan nuorten tilanteiden ratkaisemisessa käytännössä ja menetelmäosaamisessa.

Tulosta vääristävät jonkin verran muutamat vastaukset, joissa oli arvioitu nykyistä esimiestyötä ja sitä, mitä tukea sen puitteissa on mahdollista saada sen sijaan, että olisi arvioitu todellisia tuentarpeita nykyisestä esimiehestä riippumatta.

Työn vaativuuteen, palkkaukseen ja vakinaistamiseen liittyvät kysymykset sekä työnkuvan selkeämpi määrittely ja rajaaminen nousivat keskeisiksi valtakunnallisissa vastauksissa. Näihin toivotaan selkeästi enemmän esimiehen tukea.

Yleisesti myös työn arvostaminen ja sen sanallistaminen sekä etsivän nuorisotyöntekijöille itselleen että muille toimijoille ja päättäjille olisi vastaajille merkityksellistä. Esimiesten toivotaan osallistuvan vaikuttamistyöhön ja etsivän nuorisotyön sekä työntekijöiden arvostuksen nostamiseen nykyistä aktiivisemmin.

Tukea kaivattiin myös työhyvinvointiin, työssä jaksamiseen ja mahdollisiin vaikeisiin asiakastilanteisiin tai muiden kriisien ratkaisemiseen liittyvissä asioissa sekä resursseihin liittyvissä kysymyksissä (avustushakemus, byrokratia).

Kuinka paljon tarvitset tällä hetkellä seuraavissa asioissa esimieheltäsi tukea? 

0= en lainkaan

10= erittäin paljon

Esimiehille toivottiin lisää osaamista etsivän nuorisotyön perustehtävästä, sisällöstä, tavoitteista arvoista ja eetoksesta.

Lisäksi johtamisosaamista ylipäätään (henkilöstöjohtaminen) katsottiin voitavan vielä kehittää.

ETSIVÄN NUORISOTYÖN SISÄINEN VIESTINTÄ JA TIEDONKULKU

Etsivän nuorisotyön sisäistä viestintää ja tiedonkulkua olisi syytä kehittää. Noin 70 % vastaajista seuraa säännöllisesti Etsivä nuorisotyö -facebookryhmän keskustelua tai osallistuu siihen aktiivisesti. 

Työyhteisöjen tiedot ovat melko hyvin ajan tasalla entit.fi -sivustolla, kuitenkin tietojen päivittämisessä olisi kehittämisen varaa, erityisesti, koska suurin osa etsivän nuorisotyöntekijöistä toivoo saavansa tiedon ajankohtaisista asioista nimenomaan henkilökohtaisesti sähköpostilla.

Ovatko työyhteisösi tiedot ajan tasalla www.entit.fi -sivustolla?

Etsivä nuorisotyö -ryhmä Facebookissa tavoittaa etsivän nuorisotyöntekijöitä kohtalaisen hyvin, mutta sitäkään kautta ei tällä hetkellä tavoita kaikkia. Mieluiten vastaajat haluavat työtään koskevan ajankohtaisen tiedon henkilökohtaisesti sähköpostilla, mutta vastaajista vain vajaa 65% tiesi työyhteisönsä yhteystietojen olevan ajan tasalla entit.fi -sivulla.

Seuraatko Facebookin Etsivä nuorisotyö -ryhmää?

Mitä kautta toivoisit saavasi tietoa ajankohtaisista asioista?

Tutkijankammiossa ja tien päällä - kyselyaineiston analyysi edistyy!

Suurin osa työajasta on viime viikkoina mennyt kyselyaineistoon uppoutuneena ja teidän asiantuntijuutenne tutkiminen on ollut todella mielenkiintoista! Ilahduttavaa on ollut myös se, että käsitykset etsivän nuorisotyön arvopohjasta ja perustehtävästä ovat olleet suurilta linjoiltaan hyvin samansuuntaisia. Myöskään ajatukset kehittämisen, alueellisen koordinaation ja koulutuksen tarpeista eivät poikenneet toisistaan kovinkaan paljon, joten lähtökohdat yhteisen valtakunnallisen perehdytysoppaan kokoamiselle ovat ensisilmäyksellä erinomaiset.

Perehdytysopasprosessi jatkuu mahdollisimman aikaisin syksyllä niin, että kaikille etsivän nuorisotyöntekijöille pyritään järjestämään mahdollisuus osallistua tämän aineiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön etsivää nuorisotyötä linjaavan paperin (joka valmistunee toivottavasti pian!) pohjalta toteutettavaan työpajatyöskentelyyn omalla alueellaan. Työpajoissa työstetään jo tavallaan "valmista" runkoa ja sisältöä perehdytysoppaaseen - kaikkien alueellisten pajojen tuotoksista kootaan sitten toivottavasti kaikkia miellyttävä kompromissiratkaisu. Työpajojen aikataulusta tiedotetaan heti, kun niitä on pystytty lyömään lukkoon. Aikataulutus odottaa vielä etsivän nuorisotyön perusteet -paperin aikataulua ministeriöstä, sillä ilman sitä on vaikea työstää mitään lopullista.

Etäpäivä pyhitettynä aineiston analyysille

Etsivä nuorisotyö 2017 -kyselyyn tuli 125 vastausta eri puolilta Suomea. Länsi- ja Sisä-Suomen alue sai määrällisen enemmistön huikealla 43 vastauksella, Pohjois-Suomen ja Lounais-Suomen alueilta tuli molemmista 20 vastausta, Itä-Suomen alueelta 16 vastausta, Etelä-Suomen alueelta 15 vastausta ja Lapin alueelta 11 vastausta. 

Kiitos vielä kerran kaikille kyselyyn vastanneille, että käytitte aikaanne ja ajatustyötänne tähän!

Vastaukset alueittain

Maistiaisena kyselyn tuloksista olen napannut tähän osasia valtakunnallisesta aineistosta. Vastaukset suodatetaan myös alueellisesti, eli jokaisella AVI-alueella voidaan perehtyä aineistoon myös oman alueen erityispiirteiden kautta. Tässä alla koostetta etsivän nuorisotyön arvopohjasta, perustehtävästä, alueellisesta koordinaatiosta ja osaamisen kehittämisen tarpeista. Yksityiskohtaisempia raportteja sekä valtakunnallisesta aineistosta, alueellisista aineistoista että pienten kuntien ja kasvukeskusten aineistoista on tulossa, joten pysykää kuulolla.

ETSIVÄN NUORISOTYÖN ARVOPOHJA JA PERUSTEHTÄVÄ

Työtä ohjaavan arvopohjan painotukset vaihtelivat toki jonkin verran eri alueilla ja yksittäisissä vastauksissa, mutta kaikki tuntuivat olevan enemmän tai vähemmän yksimielisiä siitä, että luottamus, kohtaaminen, kunniotus, läsnäolo, nuorilähtöisyys ja saavutettavuus ovat etsivän nuorisotyön kulmakiviä, joiden varaan hyvä työskentely rakennetaan. Inhimillisyys ja humanistinen työtapa toistuivat sekä riveillä, että rivien välissä ja nuorisotyölle keskeiset ennaltaehkäisemisen, vapaaehtoisuuden ja nuoren toimijuuden periaatteet korostuivat. Nuorella on oikeus määritellä oma elämänsä ja siihen liittyvät tarpeensa ja etsivä nuorisotyöntekijä tekee työtään nuorten asettamista lähtökohdista käsin, on aina nuoren puolella.

Myös perustehtävästä oli selkeästi tunnistettavissa yhteinen näkemys: Etsivän nuorisotyön tehtävä on tavoittaa palveluiden ja työn/koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria, rakentaa heihin luottamuksellinen suhde ja auttaa heitä oman polkunsa löytämisessä. Etsivä nuorisotyöntekijä on helposti saavutettavissa, läsnä siellä missä nuoret ovat ja tiiviissä yhteistyössä verkostojen kanssa, jotta nuoret eivät tippuisi harvenevan palveluverkon läpi. Hän auttaa nuorta löytämään haluamansa ja tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti, ohjaa, tukee ja opastaa - kulkee rinnalla sekä palveluissa että elämässä, jotta nuori pystyy rakentamaan itselleen parempaa tulevaisuutta. Etsivä nuorisotyöntekijä vahvistaa nuorten omaa ääntä ja osallisuutta, tuottaa tietoa nuorten elinoloista ja palveluntarpeista sekä kehittää jatkuvasti omaa työtään.

Perustehtävä näyttäisi olevan etsivän nuorisotyöntekijöille itselleen hyvin selkeä ja valtakunnallisestikin melko yhtenäinen, mutta eri organisaatioissa odotukset etsivän nuorisotyöntekijöille vaihtelevat vielä jonkin verran. Suurimmalla osalla vastaajista (63 vastaajaa) oli selkeästi määritelty työnkuva, joka toteutuu arjen työssä hyvin. 17 vastaajalla työnkuva on kirjoitettu auki, mutta ei välttämättä toteudu arjessa ja 34 vastaajan työaika kuluu "oikeiden asioiden" parissa huolimatta siitä, että työnkuvaa ei ole kirjoitettu auki lainkaan. Yllättävästi vain 4 vastaajaa kaikista 125 kyselyyn vastanneista koki, että työtä on välillä vaikea rajata ja 7 vastaajaa oli sitä mieltä, että työnkuvaan tulee jatkuvasti siihen kuulumattomia syötteitä, jotka haittaavat keskittymistä etsivään nuorisotyöhön.

Onko työnkuvasi kirjoitettu auki organisaatiossa, jossa työskentelet?

ALUEELLINEN KOORDINAATIO

Alueellista koordinaatiota pidettiin kautta linjan hyvänä ja tarpeellisena ajatuksena. 79 vastaajaa tiesi, että omalla toiminta-alueella on jo nimetty koordinaattori, 20 vastaajaa ei tiennyt onko koordinaattoria vai ei ja loput 26 vastaajaa tiesivät koordinaattorin vielä puuttuvan. Jo toimivien alueellisten koordinaattoreiden työtä pidettiin arvokkaana ja hyödyllisenä ja heille toivottiin selkeästi koordinaatioon osoitettuja resursseja ja työaikaa. Kuitenkin toivottiin myös mahdollisuutta priorisoida varsinainen etsivä nuorisotyö koordinaation edelle, sillä sitä pidettiin edelleen myös koordinaattorin tärkeimpänä tehtävänä.

Kaikilla oli jo jotain ajatuksia siitä, mitä alueellinen koordinaattori voisi alueella etsivän nuorisotyön hyväksi tehdä, toimi sellaista vielä omalla alueella tai ei. Valtakunnallisesti koordinaattorin tärkeimmiksi tehtäviksi nostettiin etsivän nuorisotyön vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen alueellisesti (ja valtakunnallisesti) (KA 4,62/5), alueen äänen tuominen esiin valtakunnallisessa etsivää nuorisotyötä koskevassa keskustelussa (KA 4,48/5), vertaistapaamisten järjestäminen (KA 4,42/5) ja etsivän nuorisotyön tunnettuuden lisääminen alueellisesti (KA 4,3/5).

Koordinaattorin mahdolliset tehtävät 

1 = Ei lainkaan tärkeää

5= Erittäin tärkeää

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Valtakunnallisesti ajankohtaisimmiksi koulutuskokonaisuuksiksi tai teemoiksi nousivat mielenterveyden tukeminen ja mielenterveysongelmien tunnistaminen (7,9/10), sote -uudistuksen vaikutukset etsivään nuorisotyöhön (7,5/10), työn vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen (7,2/10) ja haastavien asiakkaiden kohtaaminen (7,2/10).

0 = Ei lainkaan ajankohtainen

10 = Akuutti

Vaikka aineisto on kulkenut nyt tiiviisti mukana ja olen yrittänyt keskittyä siihen niin toimistolla, kotona kuin tien päällä, olen onneksi onnistunut tekemään vähän muutakin! Viimeisimpänä erittäin onnistunut retki Rovaniemellä viipyilevään talveen ja seuraavana käväisy ehkä jo keväisessä Oulussa ensi viikolla.

Lapista löytyi vielä häivähdys talvea :)

Rovaniemellä oli erittäin antoisa ja aikaansaava palaveri Lapin alueelliseen koordinaatioon liittyen ja siitä jäi sellainen olo, että tästä tulee hyvä! Kyselyaineisto pääsi siellä jo heti hyötykäyttöön, kun matkassa oli Lapin alueelliset vastaukset koordinaattorin tehtäviin liittyen ja lainattiin viisautta vähän muiltakin alueilta. Vuoden alusta Sodankylässä etsivän nuorisotyöntekijänä aloittanut Saana Guttorm koordinoi noin 1/3 työajastaan koko Lapin alueen etsivää nuorisotyötä. Työnkuva löytää uomansa tässä pikku hiljaa ja siitä pystytään varmasti rakentamaan kaikkia hyödyttävä kuvio!

Oulussa suunnitellaan sitten taas jo kuumeisesti lokakuisia etsivän nuorisotyön alueellisia päiviä, joiden järjestelyyn ilokseni pääsen osallistumaan :)

Aurinkoisissa tunnelmissa kohti kesää!

Keväisin terkuin,

Projektipäällikkö

Anna Vilen