OIVALLUKSIA TIEDON KERÄÄMISESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

Pohjoisesta etelään

Uuden PARent -järjestelmän sekä kerätyn tiedon hyödyntämisen koulutuksia järjestettiin eri puolilla Suomea, ja nyt on aika vetää niissä tuotettuja ideoita ja ajatuksia vähän yhteen. Koulutuksiin osallistui yhteensä 257 etsivän nuorisotyöntekijää ja esimiestä eri puolilta Suomea. Kiitos kaikille osallistuneille, sekä palautetta antaneille! Saimme hyviä vinkkejä mahdollisten tulevien koulutusten kehittämiseksi ja nöyrästi kiittäen otamme vastaan positiivisen palautteen ja kiitokset! Osallistujat arvioivat koulutuksen hyödyllisyyden asteikolla 1-5 ja saimme kokonaisarvosanaksi 4,12, mihin olemme erittäin tyytyväisiä.

Koulutus koostui kolmesta osiosta: Uuden PARent -järjestelmän esittelystä, Vamos Helsingin käytännöllisen ja pitkälle mietityn tiedon hyödyntämisen esittelystä sekä työpajatyöskentelystä liittyen tiedon konkreettiseen hyödyntämiseen oman työn ja työolosuhteiden kehittämisessä.

Riitta Piesanen ja Tuulikki Nieminen Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Ry:stä antoivat mahdollisuuden kurkistaa uuteen PARent -järjestelmään. PARentin uudistukset saivat paljon kiitosta - osallistujat kokivat yksissä tuumin, että PARent muuttuu ja kehittyy oikeaan suuntaan ja uusi versio helpottaa tiedon keräämistä ja tilastointia huomattavasti.

Uusi PARent -järjestelmä näyttää hyvältä!

”PARent -mörkö tippui harteilta. Järjestelmä ja tiedon hyödyntäminen selkiintyivät. Alueellisesti kokoontuminen toimi myös, sai vertaistukea ja näkökulmia samankaltaisilta alueilta. Vamoksen osuus todella mielenkiintoinen myös! KIITOS :)”

”Selkeä ja tärkeä koulutus! Uusi PARent vaikuttaa paljon aiempaa selkeämmältä ja helpommalta käyttää. Kiitos tästä. Koulutuksen myötä sain uutta potkua hyödyntää tilastoja omassa työssä.”

Ville Koikkalainen Vamos Helsingin etsivästä nuorisotyöstä valotti heidän konkreettista ja yksinkertaistettua tapaansa käyttää kerättyä tietoa työn vaikuttavuuden näkyväksi tekemisessä ja kannusti kaikkia pohtimaan mitä tietoa he haluavat valtakunnallisesti tilastoitavan "pakollisen" tiedon lisäksi kerätä ja miksi. Osallistujat saivat Vamoksen mallista motivaatiota ja työkaluja oman tiedonkeruun ja hyödyntämisen terävöittämiseen ja vaikuttavuustiedon kytky oman työn kehittämiseen, työmuodon vakiinnuttamiseen sekä tietoisuuden ja arvostuksen lisäämiseen tuntui löytyvän.

Elämän tärkeä kysymys "miksi" on tärkeää myös tilastoinnissa

”Villen peruskoulumatikan tilastoknopit hyviä (työn perustelu rahallisesti päättäjille.)”

”Tilastoista tuli mielenkiintoisia”

”Villen osuus oli avartava! Hyödynnettävää tietoa pomoille näytettäväksi. Vihdoinkin uusi PARent, jee! Vaikuttaa hyvältä!”

Etsivän nuorisotyön kehittämisen tuki -projektin osuudessa pistettiin tuttuun tapaan asiantuntijat hommiin - osallistujat pohtivat muutamia kysymyksiä ensin ryhmissä ja sitten niistä käytiin keskustelua myös yhteisesti. Tehtävä lähti lennokkaasti etsivän nuorisotyön ideaaleista olosuhteista - millaista etsivän nuorisotyöntekijän arki olisi, jos kaikki työn olosuhteet olisivat mahdollisimman hyvin. Tämän jälkeen pohdittiin sitä, mitä konkreettista täytyisi tapahtua, jotta ideaalit olosuhteet olisivat mahdolliset ja mitä itse voisi tehdä edistääkseen parhaan mahdollisen tulevaisuuden toteutumista, nimenomaan tiedon keräämisen ja hyödyntämisen näkökulmasta. Työpajaosuudessa osallistujat pitivät erityisesti mahdollisuudesta keskustella kollegoiden kanssa ja työstää yhdessä asioita, joista arjessa ei välttämättä ole aikaa tai mahdollisuutta puhua.

”Havainnollistavaa ja hyödyllistä. Myös osallistava pohtiminen oli virkistävää!”

”Kiitos järjestäjille! Verkostoituminen ja toistemme näkeminen antaa voimaa :)”

Moderni tapa kerätä tietoa ja palautetta :)

Sekä PARent -järjestelmän esittely että Vamoksen tiedon hyödyntämisen osuus videoitiin 20.12.2016 Turussa pidetyssä koulutuksessa, joten osallistujilla ja muilla kiinnostuneilla on mahdollisuus palata luentoihin tämän linkin kautta.Video on ladattu Youtubeen piilotettuna, eli sitä ei valitettavasti löydä Youtuben haussa, vaan ainoastaan linkin kautta. Linkkiä saa luonnollisesti jakaa kollegoille ja yhteistyökumppaneille, joita koulutus saattaisi kiinnostaa. Näin suojellaan vähän Tuulikkia ja Villeä ylimääräiseltä julkisuudelta ;) Koulutuksen esitykset ovat myös katsottavissa täältä: PAR -järjestelmä ja Vamoksen tilastot.

Ohjelma elää ketterästi hetkessä

 Työpajaosuudessa maalailtiin lämmittelynä parasta mahdollista kuvaa etsivän nuorisotyön olosuhteista ja se näytti lopulta valtakunnallisesti melko yhtenevältä. Lämmittelytehtävä vei lopulta paljon suuremman osan keskustelusta, kuin mitä sille oli suunnitteluvaiheessa ajateltu, ja hyvä niin! Työpajoissa päästiin peruskysymysten äärelle ja oli hyvä antaa kunnolla aikaa niistä keskustelemiseen.

Lähestulkoon kaikissa työpajoissa nousi esiin sekä työmuodon että työsuhteiden vakinaisuus, jotta työtä on mahdollista tehdä pitkäjänteisesti, jatkuvasti kehittäen ja oleelliseen keskittyen. Nuorten luottamuksen säilyttämisen, työssä jaksamisen, työn kehittämisen ja pysyvyyden kannalta vaihtuvuus rasittaa työtä ja vakinaiset työsuhteet helpottaisivat tätä rasitusta varmasti. Tähän ideoitiin myös erilaisia ratkaisuja: Etsivän nuorisotyöntekijät voivat itse tuottaa jatkuvasti tietoa työnsä vaikuttavuudesta sekä määrällisesti (PARent ja tilastot) että laadullisesti (esim. Sovari -mittari) ja yhdessä esimiehen kanssa viedä sitä eteenpäin kunnan päättäjille. Vaikuttavan työn tuottamat säästöt suhteessa sen kustannuksiin ovat sen verran suuria, että kunnille olisi edullista säilyttää työmuoto siinäkin tapauksessa, että valtionavustus jossain vaiheessa päättyisi. Tämä täytyy tehdä näkyväksi kerta toisensa jälkeen, jotta siitä on hyötyä vakinaistamiskeskusteluissa. Huomionarvoista on myös se, että periaatteessa vuosittain myönnettävä valtionavustus ei ole peruste määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiselle. Itä-Suomen koulutuksessa katsottiin avustusasiaa ihanan optimistisen tuoreesta näkökulmasta: Mikä muu kunnan nuorille (tai millekään muullekaan kohderyhmälle) suunnattu palvelu saa valtiolta korvamerkattua rahaa? Tämä kertoo työn arvostuksesta ja siitä, että sitä pidetään tärkeänä ja on valtiolta oikein rohkaiseva viesti kuntien suuntaan! Useammassa koulutuksessa nostettiin esiin myös valtionavustuksen rahoitusjakson pituus - mikäli rahoituksen rakennetta voitaisiin muuttaa niin, että avustus myönnettäisiin vähän pidemmäksi ajaksi kerrallaan (esim. 3 - 5 vuotta), ohjaisi se pidemmän tähtäimen työskentelyyn ja loisi edellytyksiä myös työn kehittämiselle.

Esimiesten tukea ja etsivän nuorisotyön tehokasta ja hyvää, asiantuntevaa johtamista peräänkuulutettiin aika lailla kaikkialla, liittyen erityisesti paitsi arjen työn johtamiseen (työmuodon erityispiirteiden ja työotteen tuntemisen kautta) myös työn tunnettavuuden ja vaikuttavuuden näkymisen edistämiseen ja viestintään kunnan päättäjien suuntaan. Esimiehille olisi hyvä järjestää koulutuksia ja työstää yhdessä esimiehen kanssa etsivän nuorisotyöntekijän työnkuva, jotta se olisi selvä sekä etsivän nuorisotyöntekijälle itselleen, että organisaatiolla laajemmin. Kun sekä esimies että työntekijä ovat samalla sivulla siitä, mitä työnkuvaan kuuluu, on työtä mahdollista markkinoida ulospäin ja suunnata resurssit sinne, mihin ne kuuluvata. Epäselvä työnkuva johtaa mahdollisesti siihen, että etsivän nuorisotyöntekijä joko tekee jatkuvasti tehtäviä, jotka eivät hänelle kuulu tai käyttää valtavasti energiaa keskusteluun siitä, miten työtä olisi mahdollista rajata. Työnkuvien kirkastamisessa vertaistuki, muiden kuntien vastaava työskentely ja valtakunnallisesti yhteiset linjaukset ovat suureksi hyödyksi. Alueellinen ja valtakunnallinen koordinaatio olisi työn yhteisessä suuntaamisessa ja määrittelyssä hyödyksi - yhtenäinen rintama etsivän nuorisotyöntekijöitä saa työnsä varmasti suuremmin näkyville, kuin erikseen kukin tahollaan.  Myös aluehallintovirasto voisi ottaa roolia tässä, ja kutsua etsiviä säännöllisesti koolle, kuten monin paikoin jo toimitaankin. Vaikuttavasta ja laadukkaasta työstä toivottiin yhteisesti myös työn vaativuuden mukaista palkkaa.

Ihanteellisessa maailmassa etsivällä nuorisotyöllä olisi kaikkialla Suomessa riittävät resurssit suhteessa nuorten määriin niin, että on mahdollista tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa ilman, että se on pois pidempiaikaista tukea tarvitsevilta nuorilta. Etsivällä nuorisotyöllä olisi hyvät ja toimivat tilat sopivalla paikalla, mahdollisuus osallistua myös maksullisiin koulutuksiin ja jonkinlainen budjetti myös nuorten elämänhallintaa ja hyvinvointia edistävän toiminnan toteuttamiseen. Tähän liittyen pohdittiin myös muiden nuorten palveluiden resursseja ja verkostoyhteistyön sujuvuutta. Ihanteellista olisi, jos nuorten olisi mahdollista päästä tarvitsemiinsa palveluihin myös suoraan, ilman jonoja ja jokaisella nuoria työssään kohtaavalla ammattilaisella TE -toimistosta terveyspalveluihin olisi riittävästi aikaa ja osaamista kohdata nuoret ajan kanssa ja arvostavasti ilman, että nuoren tarvitsee kokea riittämättömyyttä, syyllisyyttä tai pompottelua. Silloin kun nuori ei itse löydä tarvitsemiinsa palveluihin, etsivän nuorisotyöntekijällä olisi toimivat verkostot ja sujuvat yhteydet muihin toimijoihin niin, että nuori voidaan saattaa nopeasti sellaisen palvelun piiriin, joka parhaiten sillä hetkellä vie häntä elämässä eteenpäin. Tämä edellyttää sitä, että muut toimijat tuntevat etsivän nuorisotyön ja on luotu rakenteita ja yhteisiä toimintatapoja nuorten sujuvaan ohjaamiseen palvelusta toiseen.

Juhlavat puitteet ja vakavat osallistujat Oulun koulutuksessa

Koulutuksissa puhuttiin paljon siitä, miten etsivän nuorisotyön asemaa ja tunnettuutta voitaisiin kerätyn tiedon avulla edistää kunnassa, sillä sitä pidettiin vastauksena moneen arjen haasteeseen. Oltiin aika yksimielisiä siitä, että sekä etsivän nuorisotyöntekijän, että ihanteellisesti myös esimiehen pitää jaksaa pitää ääntä erilaisissa foorumeissa ja yhteistyötapaamisissa, selittää mistä on kyse ja näyttää kerätyn tiedon avulla konkreettisesti työmuodon vaikuttavuutta ja hyötyjä. PARent -järjestelmästä saa hyvin monipuolista määrällistä ja tulevaisuudessa laadullistakin tietoa, joka on helposti muokattavissa euroiksi tai muuten vaikuttavuutta hyvin kuvaavaksi esitykseksi, jota on helppo sitten näyttää erilaisissa tilaisuuksissa. Tilastotiedon rinnalla koettiin tärkeäksi kuljettaa myös nuorten tarinoita ja kokemuksia - näyttää sitä monipuolista kuvaa etsivästä nuorisotyöstä, mikä parhaiten kuvaa todellisuutta. Toisaalta on kyse tilastoista ja euroista, toisaalta nuorten yksilöllisistä elämänpoluista, joilla heitä autetaan eteenpäin. Siksi esimerkiksi PARent -järjestelmän ja Sovari -mittarin käyttö rinnakkain antaa työn luonteesta täydemmän kuvan, kuin tilastot tai yksittäisten nuorten kertomukset yksistään.

Tunnollisen tilastoinnin ja tiedon keräämisen lisäksi täytyy löytää kanavia, joissa kerättyä tietoa voidaan jakaa. Nuorehkon työmuodon vakiinnuttaminen sellaiseksi palveluksi, jonka sekä kaikki toimijat, kuntalaiset että päättäjät tuntevat on pitkä ja energiaa vievä prosessi. Täytyy lobata, markkinoida, myydä ja perustella - löytää ehkä oma kansanedustaja tai kunnanvaltuutettu, joka ottaa etsivän nuorisotyön sydämen asiakseen, ottaa erilaiset mediat käyttöön ja keksiä tuoreita tapoja tehdä etsivästä nuorisotyöstä sellainen palvelu, johon nuoret osaavat itse hakeutua ja joka koetaan positiivisena, "normaalina" juttuna. Täytyy näkyä nuorten keskuudessa oppilaitoksissa, kaupungilla ja sosiaalisessa mediassa. 

Etsivä nuorisotyö voi lähteä "barrikadeille" yhdessä niiden nuorten kanssa, jotka jäävät valtakunnallisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa usein ilman ääntä. Kannustaa nuoria osallistumaan ja käyttämään ääntään - järjestää vaikka mielenosoituksen!!

Koulutuksissa käytiin paljon sellaista keskustelua, jota on mahdotonta tiivistää yhteen blogipäivitykseen, vaikka sitä olen tässä yrittänyt tehdä. Keskeisin asia, mikä itselleni jäi tästä kiertueesta mieleen on se, että etsivä nuorisotyö tekee valtavan hyvää työtä ja sitä voisi ylpeästi esitellä enemmän! Jos etsivän nuorisotyöntekijät eivät kerää tietoa työstään, ei sitä tee kukaan mukaan ja silloin ei ole mitään keinoja näyttää tuloksia ja vaikuttavuutta ulospäin. Uusi PARent -järjestelmä toivottavasti hälventää vähän tilastointi-inhoa ja tekee tiedon keräämisestä vähän nopeampaa ja helpompaa, jolloin sitä saadaan jatkossa valtakunnallisesti vielä enemmän hyötykäyttöön. Tämä hyödyttää aivan varmasti pitkällä tähtäimellä kaikkia etsivän nuorisotyöntekijöitä ja näkyy nuorille parempana palveluna.


Tähän liittyen yksi tärkeä konkreettinen asia, mitä jokainen etsivän nuorisotyöntekijä, joka PARent -jräjestelmää käyttää, voi tehdä edistääkseen pienellä askeleella alussa maalaillun idyllisen tulevaisuuden toteutumista: Mikäli huomaat PARent -järjestelmässä jotain mitä sieltä puuttuu tai mikä toimii huonosti, ole rohkeasti yhteydessä Tuulikkiin. Kaikki korjausehdotukset ja toiveet otetaan huomioon ja kirjataan ylös, aivan varmasti! Korjaukset eivät välttämättä tapahdu heti, sillä niihin menee paljon aikaa, mutta järjestelmästä tulee varmasti ajan myötä koko ajan parempi ja parempi! Kärsivällisyys ja aktiivinen osallistuminen kehittämiseen edistävät kaikkien yhteistä hyvää!

Tilastot <3

Tähän päättyy huikea ja opettavainen syksy teidän matkassanne! Kiitos kaikille, että olen saanut kurkistaa arkeenne ja oppia teiltä. Teette arvokasta työtä! 

Näillä näkymin tapaamme ehkä sittenkin vielä ensi vuonna uusien kujeiden kanssa, mutta siitä lisää myöhemmin :)

Rentouttavaa joulunaikaa kaikille!

Anna